Näin vältät uimahalliruuhkat

Tammikuun liikunnanaloitusbuumi tuo mukanaan myös lieveilmiöitä. Uimahalliruuhkat näkyvät ja pahimmillaan tuntuvat! Naapurin rinulinpotku saattaa tehdä ikävää jälkeä kylkeen osuessaan ja tappelukin saattaa olla lähellä: Eipä ole kulunut montaakaan päivää kun pääsin esimerkiksi itse todistelemaan tällaista tilannetta ruuhkaisessa Helsingin Kallion uimahallissa. Onneksi uimahalliruuhkia voi helposti vältellä – jopa tammikuussakin! Tässä uinti.info:n pikavinkit.

Google apuun ja katse kellonaikoihin!

Google on tarjonnut jo pitkään ominaisuutta, joka näyttää haettavan paikan ruuhkaisuuden kellonajan perusteella. Lisäksi hakukoneella saa myös realiaikaisen tilannekatsauksen vaikkapa uimahalliruuhkista.

Google-haku: Mäkelänrinteen uimahalli aukioloajat ja ruuhkaisuus

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi tuossa Mäkelänrinteen tapauksessa Googlen ruuka-aikanäkymä pitää aika hyvin paikkaansa. Kannattaa toki muistaa se, että Google tietää vain kyseisessä karttasijainnissa majailevat – ruuhkaa voi siis olla vaikkapa saman rakennuksen liikuntahallissa.

Ruuhkaisimmat kellonajat eivät varmastikaan yllätä. Töiden jälkeen viiden-kuuden maissa on arkisin kävijämäärähuippu. Tästä eteenpäin sitten hiljenee. Aamuisin kävijöitä on vähemmän, mutta se vähäisempi kävijämäärä keskittyy juuri sinne, missä sitä tilaa tarvitsisi – eli kuntouintiradoille. Kilpauimareiden aamu-uintivuorot hankaloittavat tilannetta vielä entisestään.

Mitä kellonaikoja kannattaa suosia?

  • Keskipäivä! Jos työt joustavat, kannattaa ehdottomasti suosita keskipäivän aikoja! Hallit on pakko pitää silloin auki, mutta altaassa saattaa hyvin olla jopa peilityyntäkin! Jos tekee liukumatyötä, kysyisin rohkeasti pomon mielipidettä – vastaus saattaa yllättää! Parhaimmat ajat ovat erityisesti klo 10 ja 14 välillä. 14 jälkeen saattaa usein tulla ryhmiä hiljaisuutta rikkomaan.
  • Juuri avaamisen jälkeen Uimahallit ja uimalat avautuvat yleensä n. klo 6-6.30 aikoihin. Ruuhkat eivät ala vielä silloin – kannattaa olla ensimmäisten joukossa jonottamassa ja hyökätä altaaseen pikavauhtia. Tällöin kerkeää hyvin vetämään jopa reilun puolen tunnin reenit ilman ruuhkia.
  • Ilta Juuri ennen sulkemista voi löytyä paremmin tilaa. Tämä ei tosin kokemukseni mukaan päde kaikissa paikoissa. Hallit, jotka ovat auki esimerkiksi vain kahdensaa voivat olla myöhäisiltoina ruuhkaisempia.
Aamuisin on ruuhkaista altaissa

Viikonpäivät ja uimahalliruuhkat

Alkuviikolla treenataan kuten aikaisemmin kirjoittelimme. Tämä pätee yhtälailla uimahalliruuhkissa. Maanantait ja tiistait ovat ruuhkaisimmat. Perjantai on taas hyvä päivä reenailla – silloin voi löytyä kivasti tilaa jopa aivan kuuden jälkeenkin. Viikonloppuna halleissa saattaa olla paljon lapsiperheitä. Se ei tosin kuntoilijaa välttämättä haittaa, koska lapset harvoin kuntouintiratoja ruuhkauttavat! Monesti myös kilpauimarit pitävät viikonloppuisin vapaapäiviä. Hyödyntäisin viikonlopuista erityisesti lauantai-iltpäivän tai alkuillan sekä sunnuntai-aamun!



Vuodenajat kannattaa toki myös huomioida

Tammikuussa alkaa uusi elämä, samoin kesälomien jälkeen elokuussa. Uusi elämä kestää yleensä kahdesta viikosta neljään – sen jälkeen ruuhkat helpottavat. Tosin uinnin suosio kasvaa koko ajan – ja esimerkiksi Helsingissä pitäisi mielestäni olla enemmän uimahalleja ylipäätänsä! Tätä ei helpota kasvava väestö ja tiivistyvä kantakaupunki.

Vuodenaikavinkkinä sanoisin, että kannattaa pysyä kärryillä kaupungin hallien sulkemisajoista. Juurikin Helsingissä osa uimahalleista menee kiinni osaksi aikaa kesästä, koska maauimalat avautuvat. Kesäkuussa hallit ja uimalat voivat olla hyvinkin samaan aikaan auki, mikä tarkoittaa tilavaa uinninharrastelua uimahalleissa.

Jos kuitenkin osut ruuhkaan

Aina ruuhkia ei voi vältellä. Uima-altaan liikennesäännöt opettelemalla voi uiskentelua mahdollisesti hieman helpottaa. Uimahalleissa radat on yleensä merkitty uintinopeuden tai -tyylin mukaan. Kannattaa noudattaa näitä merkintöjä ja myös tarpeen mukaan kohteliaasti vinkata sopivammista radoista kanssaharrastajille – se on ihan sallittua.

Kilpauimareiden runsas ratatila saattaa ärsyttää. Se on toki ymmärrettävää – saattaahan kilpauimareita olla pari useaa kymmentä kuntouimaria kohden per rata. Kannattaa kuitenkin kunnioittaa kilpauimareiden tilaa. Uinnin harrastaminen kilpatasolla on erittäin rankkaa, ja Suomessa kilpauinnin resurssit on erittäin tiukassa. Ei ole esimerkiksi harvinaista, että valmentajat tekevät työtään kulukorvauksilla.

Omaa uintityyliä muokkaamalla voi myös sopeutua ruuhkiin paremmin. Jos joudut uimaan hitaampien uimareiden radalla, kannattaa käydä hakemassa vaikkapa kätevä uintivaruste, eli uimalauta ja vetää potkutreeni!

Näillä eväillä kohti ruuhakonta treenikevättä!

Mikä on hyvä uintinopeus?

Mikä on hyvä uintinopeus kuntouimarille? Kuinka pitkälle pitäisi päästä tunnissa? Oikea uintinopeus tai matkavauhti riippuu monesta tekijästä – yksiselitteistä vastausta on siis vaikea antaa. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä sopivan uintivauhdin löytämiseen!

Uintinopeustaulukko

Oheisesta taulukosta saat suuntaa antavan käsityksen hyvästä uintinopeudesta. (jos katsot luurilla, kannattaa kääntää vaakatasoon)

TasoUitu matka tunnissa (m)Vauhti per 100m (syke max 150/min)Selitys
(Maailmanennätysvauhti)6000m1:00Jos maailman paras kilpauimari uisi tunnissa maksimimatkan, tulos olisi n. 6000m
Huippu-kilpauimarit4500-5000m1:12-1:20Kilpauimarit, joiden päälaji on pitkänmatkan uinti
Kilpauimarit3500-4500m1:20-1:43Tavanomainen kilpauimareiden matkauintinopeus
Kiitettävä3000-3500m1:43-2:00Esim. triathlonistit ja muut kovaa treenaavat kuntoilijat, joilla on hyvä tekniikka
Erittäin hyvä2600-3000m2:00-2:18Esim. Kuntoilijat, jotka pystyvät uimaan tunnin vapaauintia hyvällä tekniikalla
Hyvä2200-2600m2:18-2:44Hyvän kuntouimarin tavoitenopeus
Keskivertoa parempi2000-2200m2:44-3:00Tavoitetulos hetkeen aikaa säännöllisesti harjoitelleelle kuntoilijalle
Keskiverto1800-2000m3:00-3:20Suurin osa hallikävijöistä ui tätä vauhtia. Hyvä tulos iäkkäämmille harrastajille!
Satunnainen harrastelija1500-1800m3:20-4:00Hyvä tulos aloittelevalle keski-ikäiselle kuntoilijalle. Tästä on usein helppo parantaa!
Aloittelija1500<4:00

Uintinopeuden määritelmä on taulukossa sellainen, että tunnissa pitäisi pystyä menemään ko. matka kestävyysvauhtia, eli syke tulisi olla aivan maksimissaan n. 150 lyöntiä minuutissa (iästä riippuen toki) uinnin päätteeksi. Taulukko ei tietysti ota huomioon vaikkapa uintityylejä tai ikää – apuja tarkempaan nopeusmääritykseen löytyy alempaa!



Testaa uintinopeutesi!

Sama homma kuin juostessa, myös uintinopeuden voi testata cooperin testillä. Testissä uiskennellaan niin pitkälle kuin mahdollista 12 minuutin ajan. Vauhtia testissä pitäisi uskaltaa pitää sen verran, että syketaso lopussa on lähellä maksimisykettä. Tsekkaa tarkemmat läpivientiohjeet uintitestisivuilta:

Uintitestit

Linkin takaa löytyy myös ohjeet ns. puolen tunnin uintitestille, jota voi teoriassa yhtä hyvin käyttää työkaluna sopivan uintinopeuden määrittelemiseen. 12 minuutin sijasta testissä uidaan 30 minuuttia – muuta eroa uinticooperiin ei oikeastaan ole. Testi on kuitenkin ehkäpä sopivampi kilpauimariosastolle, joten suositus olisi ehkä tehdä ainakin ensimmäiset uintinopeustestaukset cooperin testillä.

Testitulos valmis, mitä sitten?

Pelkkä testitulos ei vielä kerro paljoakaan sopivasta matkauintinopeudesta. Seuraavan taulukon avulla voit muuntaa uinticooper-tuloksen keskimääräiseksi matkavauhdiksi:

Cooper-tulos (m)Cooper-keskivauhti/100mSuositeltu matkauintivauhti
2006:006:30-7:00
3004:004:25-4:50
4003:003:20-3:40
5002:242:40-2:50
6002:002:15-2:25
7001:431:55-2:00
8001:301:40-1:45
9001:201:30-1:35
10001:121:20-1:25

Matkavauhti on tässäkin sellainen, että tunnin yhtämittaisen matkauinnin jälkeen syke on enintään 150/min. Kannattaa huomioida, että taulukon näyttämä tulos on aina paras arvio – tulosta voi pitää hyvänä lähtökohtana, mutta uintinopeutta ja sykettä kannattaa aluksi tarkkailla – sopivan vauhdin löytämiseksi.

Apuvälineitä uintinopeuden seuraamiseen

Uintinopeutta on itseasiassa aika helppo seurata. Altaiden reunoilta löytyy lähes aina niin sanottuja allaskelloja, joissa pyörii neljä sekuntiviisaria 15 sekunnin intervallilla. Valitse vain sopivan värinen viisari ja seuraile kellosta väliaikoja esimerkiksi sadan metrin välein.

Allaskello uintinopeuden seuraamiseen (lähde: http://www.sportclox.com/Pace-Clocks-Mains-240v-110v-12v/Round-Cased-Pace-Training-Clocks”)

Allaskellon avulla on myös helppo määrittää syketaso. Riittävän tarkan tuloksen saa kun lasket sydämenlyöntien määrän vaikkapa kymmenessä sekunnissa ja kerrot saadun tuloksen kuudella. Uintinopeus on lähellä sopivaa matkauintinopeutta, kun syketaso on tällä tavalla määritettynä 20-24 lyöntiä / 10 sekuntia (eli 120-144 l / min). Tätä mittaustapaa käytettäessa kannattaa aloittaa laskeminen nollasta. Laskennan helpottamiseksi kannattaa mitata sykettä kaulavaltimolta – hengästyneenä ranteesta voi olla vaikeaa saada syketuntumaa.

Vaihtoehtona allaskellolle on erilaisia älykelloja ja mittareita. Vedenkestäviäkin ja jopa uintimatkaa mittaaviakin löytyy nykyään hyvin! Jätetään kuitenkin älykellojen tarkempi tarkastelu seuraaville artikkeleille.

Sykettä voi periaatteessa seurata vaikka jokaisen satasen välissä. Hyvä tapa on pilkkoa uintiharjoitus esimerkiksi 400 metrin pätkiin, vaikkapa 5x400m, jolloin kymmenen sekunnin sykemittaus mahtuu hyvin vetojen väliseen taukoon.



Uintilajit ja tekniikka vaikuttavat

Kilpauinnissa uitava laji vaikuttaa huomattavasti uintinopeuteen. Vapaauimarit uivat jopa 25% nopeammin kuin hitaimman lajin, eli rintauinnin menijät. Perhos- ja selkäuinti sijoittuvat nopeudessa näiden kahden välimaastoon suurin piirtein yhtä nopeina uintimuotoina.

Kuntouinnissa lajien väliset erot eivät ole niin merkittäviä. Rintauinti on useimmiten parhaiten hanskassa kuntoilijalla, joten varsinkin pidemmän matkan uiminen on helpompaa rinulilla. Vapaauintiin tosin saa helposti potkua, kunhan opettelee perustekniikan hyvin – silloin siitä tulee lähes itsestään nopein etenemistapa kuntouimarillekin.

Uintitekniikkaa harjoittelemalla nopeus paranee!

Uintinopeudesta puhuttessa uintitekniikan opiskelu käännöksineen ja liukuineen avittaa jopa enemmän kuin kestävyyden ja voiman harjoittelu. Tekniikkavinkkejä saat vaikkapa uintitekniikka-osiosta!

Vinkki! Jos tiedät vaikkapa uinticooper-tuloksesi, voit laskea sopivan matkavauhdin taskulaskuri.fi:n uintinopeuslaskurilla

Kuntouimarin kuusi lämmittelyliikettä

Nämä alkulämmittelyt on kopioitu ylpeydellä kilpauimareilta. Uinti, kuten mikä tahansa muukin treeni, hyötyy pienestä alkuverrytelystä. Nämä liikkeet teet nopeasti altaan reunalla.

Moni kuntouimari hyppää malttamattona suoraan altaaseen. Uinti lieneekin ainoa treenimuoto, jota kuntoilijat ovat tottuneet harjoittamaan ns. kylmiltään. Muutaman minuutin pienellä lämmittelyllä nivelet kuitenkin lämpenevät ja antavat siten treenissä paremmin kaikkensa, rasittuvat vähemmän ja kestävät paremmin. Samalla saat lihakset lämpimäksi ja veren kiertämään. Eivätkä muutamat avaavat venyttelyt tee liikkuvuudellekaan pahaa.

Nämä liikkeet on mietitty erityisesti uimareita ajatellen, mutta toimivat toki normaalin aerobisen lämmittelyn lisänä myös ennen salitreeniä.

Huomaa kuitenkin, että lämmittelevän treenin liikkeiden ei ole tarkoitus olla pitkiä, staattisia venyttelyjä. Liian pitkä venyttely ennen harjoitusta saattaa jopa heikentää lihasta treenisuorituksessa.

Rintalihaksen venytysliike.

Nosta käsi yhdeksänkymmenen asteen kulmaan esimerkiksi pylvästä tai muuta seinän kulmaa vasten. Nojaa eteenpäin niin, että rintalihaksessa tuntuu venytys. Lisää ja vähennä painetta, jolloin saat aikaan ”nykivän liikkeen”. Viisitoista sekuntia molemmille käsille riittää.



 

 

Nilkan venytys seisten.

Aseta varpaat pystyyn maahan ja nojaa päkiään venytys muutaman sekunnin ajaksi kerrallaan. Välissä voit pyöritellä nilkkoja.

Lonkankoukistajan venytys.

Laita toinen jalka eteen polvi koukussa. Hae toista jalkaa koukistamalla ja työntämällä lantiota eteenpäin venytys taaemman jalan lonkankoukistajaan. Tee tässäkin nykivää liikettä, jotta venytys ei jää staattiseksi. Viisitoista sekuntia on hyvä aika, molemmille jaloille toki.

Rintarangan avausliike.

Nosta kädet eteen käsivarret yhdeksänkymmen asteen kulmassa. Avaa hallitun rauhallisesti sivuille niin, että saat rintarankaa avattua. Älä kuitenkaan työnssä leukaa eteen, jotta niska ei suotta jäykisty. Toista viisitoista kertaa. Tee vielä toinenkin viidentoista sarja.

Käsien pyörittely eteenpäin.

Pyöritä molempia käsiä suorana eteenpäin. Pyri mahdollisimman isoon liikkeeseen niin, että polvet niiaavat mukana. Tämä liike saa olla aika vauhdikas, jotta veri alkaa kunnolla kiertää hartioissa. Tee kolme kertaa viisitoista toistoa.

Käsien pyörittely eri suuntiin.

Tämä liike saattaa vaatia hieman keskittymistä, koska molemmat kädet olisi tarkoitus saada pyörimään rytmikkäästi yhtä aikaa, mutta eri suuntiin. Pyri isoon liikkeeseen. Tee kolmesti viisitoista toistoa.

Hyvä uintitreenejä!

Katso myös:
5 nilkan venytysharjoitusta