Näin vältät uimahalliruuhkat

Tammikuun liikunnanaloitusbuumi tuo mukanaan myös lieveilmiöitä. Uimahalliruuhkat näkyvät ja pahimmillaan tuntuvat! Naapurin rinulinpotku saattaa tehdä ikävää jälkeä kylkeen osuessaan ja tappelukin saattaa olla lähellä: Eipä ole kulunut montaakaan päivää kun pääsin esimerkiksi itse todistelemaan tällaista tilannetta ruuhkaisessa Helsingin Kallion uimahallissa. Onneksi uimahalliruuhkia voi helposti vältellä – jopa tammikuussakin! Tässä uinti.info:n pikavinkit.

Google apuun ja katse kellonaikoihin!

Google on tarjonnut jo pitkään ominaisuutta, joka näyttää haettavan paikan ruuhkaisuuden kellonajan perusteella. Lisäksi hakukoneella saa myös realiaikaisen tilannekatsauksen vaikkapa uimahalliruuhkista.

Google-haku: Mäkelänrinteen uimahalli aukioloajat ja ruuhkaisuus

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi tuossa Mäkelänrinteen tapauksessa Googlen ruuka-aikanäkymä pitää aika hyvin paikkaansa. Kannattaa toki muistaa se, että Google tietää vain kyseisessä karttasijainnissa majailevat – ruuhkaa voi siis olla vaikkapa saman rakennuksen liikuntahallissa.

Ruuhkaisimmat kellonajat eivät varmastikaan yllätä. Töiden jälkeen viiden-kuuden maissa on arkisin kävijämäärähuippu. Tästä eteenpäin sitten hiljenee. Aamuisin kävijöitä on vähemmän, mutta se vähäisempi kävijämäärä keskittyy juuri sinne, missä sitä tilaa tarvitsisi – eli kuntouintiradoille. Kilpauimareiden aamu-uintivuorot hankaloittavat tilannetta vielä entisestään.

Mitä kellonaikoja kannattaa suosia?

  • Keskipäivä! Jos työt joustavat, kannattaa ehdottomasti suosita keskipäivän aikoja! Hallit on pakko pitää silloin auki, mutta altaassa saattaa hyvin olla jopa peilityyntäkin! Jos tekee liukumatyötä, kysyisin rohkeasti pomon mielipidettä – vastaus saattaa yllättää! Parhaimmat ajat ovat erityisesti klo 10 ja 14 välillä. 14 jälkeen saattaa usein tulla ryhmiä hiljaisuutta rikkomaan.
  • Juuri avaamisen jälkeen Uimahallit ja uimalat avautuvat yleensä n. klo 6-6.30 aikoihin. Ruuhkat eivät ala vielä silloin – kannattaa olla ensimmäisten joukossa jonottamassa ja hyökätä altaaseen pikavauhtia. Tällöin kerkeää hyvin vetämään jopa reilun puolen tunnin reenit ilman ruuhkia.
  • Ilta Juuri ennen sulkemista voi löytyä paremmin tilaa. Tämä ei tosin kokemukseni mukaan päde kaikissa paikoissa. Hallit, jotka ovat auki esimerkiksi vain kahdensaa voivat olla myöhäisiltoina ruuhkaisempia.
Aamuisin on ruuhkaista altaissa

Viikonpäivät ja uimahalliruuhkat

Alkuviikolla treenataan kuten aikaisemmin kirjoittelimme. Tämä pätee yhtälailla uimahalliruuhkissa. Maanantait ja tiistait ovat ruuhkaisimmat. Perjantai on taas hyvä päivä reenailla – silloin voi löytyä kivasti tilaa jopa aivan kuuden jälkeenkin. Viikonloppuna halleissa saattaa olla paljon lapsiperheitä. Se ei tosin kuntoilijaa välttämättä haittaa, koska lapset harvoin kuntouintiratoja ruuhkauttavat! Monesti myös kilpauimarit pitävät viikonloppuisin vapaapäiviä. Hyödyntäisin viikonlopuista erityisesti lauantai-iltpäivän tai alkuillan sekä sunnuntai-aamun!



Vuodenajat kannattaa toki myös huomioida

Tammikuussa alkaa uusi elämä, samoin kesälomien jälkeen elokuussa. Uusi elämä kestää yleensä kahdesta viikosta neljään – sen jälkeen ruuhkat helpottavat. Tosin uinnin suosio kasvaa koko ajan – ja esimerkiksi Helsingissä pitäisi mielestäni olla enemmän uimahalleja ylipäätänsä! Tätä ei helpota kasvava väestö ja tiivistyvä kantakaupunki.

Vuodenaikavinkkinä sanoisin, että kannattaa pysyä kärryillä kaupungin hallien sulkemisajoista. Juurikin Helsingissä osa uimahalleista menee kiinni osaksi aikaa kesästä, koska maauimalat avautuvat. Kesäkuussa hallit ja uimalat voivat olla hyvinkin samaan aikaan auki, mikä tarkoittaa tilavaa uinninharrastelua uimahalleissa.

Jos kuitenkin osut ruuhkaan

Aina ruuhkia ei voi vältellä. Uima-altaan liikennesäännöt opettelemalla voi uiskentelua mahdollisesti hieman helpottaa. Uimahalleissa radat on yleensä merkitty uintinopeuden tai -tyylin mukaan. Kannattaa noudattaa näitä merkintöjä ja myös tarpeen mukaan kohteliaasti vinkata sopivammista radoista kanssaharrastajille – se on ihan sallittua.

Kilpauimareiden runsas ratatila saattaa ärsyttää. Se on toki ymmärrettävää – saattaahan kilpauimareita olla pari useaa kymmentä kuntouimaria kohden per rata. Kannattaa kuitenkin kunnioittaa kilpauimareiden tilaa. Uinnin harrastaminen kilpatasolla on erittäin rankkaa, ja Suomessa kilpauinnin resurssit on erittäin tiukassa. Ei ole esimerkiksi harvinaista, että valmentajat tekevät työtään kulukorvauksilla.

Omaa uintityyliä muokkaamalla voi myös sopeutua ruuhkiin paremmin. Jos joudut uimaan hitaampien uimareiden radalla, kannattaa käydä hakemassa vaikkapa kätevä uintivaruste, eli uimalauta ja vetää potkutreeni!

Näillä eväillä kohti ruuhakonta treenikevättä!

Testissä uusittu Mäkelänrinne: uimatehdas tarjoaa maukkaita munkkeja

I love Märsky

Mäkelänrinteen uimahalli aukesi remontin keskeltä ajoissa ja alle budjetin. Allastiloihin ei ole koskettu, mutta pukutiloja ja saunoja on laajennettu ja suihkujakin uusittu.

Uusittu Märsky on todellinen uimahallien teholaitos. Kokoa ja kapasiteettia löytyy kuin isommankin kaupungin tarpeisiin. Valitettavasti se on sekä hyvä että huono puoli. Ei Mäkelänrinne varsinaisesti sympaattisuutta huokunut ennen remonttiakaan, mutta nyt sen vetämä ihmismäärä on potentiaalisesti valtava, ja fiilis pahimmillaan laitosmainen.

Kahdella testikerralla altaalle ja saunaan sekaan mahtui hyvin. Allaspuolella tilaa on aina ollutkin niin paljon, että sinne mahtuu sulassa sovussa puolikoimaan isokin porukka. Uimaseuroille varatut radat ja vesijumpat ajoittain hieman vähentävät muiden uimareiden ja vesijuoksijoiden kaistoja.

Saunoja on reippaasti suurennettu, eikä niihin todellakaan tarvitse enää ahtautua. Tilaa on jopa ruhtinaallisesti. Uudet suihkutkin ovat näppärät, sillä aikakatkaisuista on luovuttu. Mutta missä on jalkojen desinfiointisuihku?

Pukuhuoneissa on laajennuksesta huolimatta edelleen ahdasta. Kaappeja on paljon, vieri vieressä ja parhaimmillaan kahdessa kerroksessa. Kun molemmilta puolilta löytyy vieruskaverit, pukkarissa ollaan kuin sillit purkissa. Laskutilaa on edelleen vähän, ja peilit sijaitsevat hankalasti kulkuväylällä.

Märskyn pukuhuone

Vaikuttaa siltä, että pukutiloissa on menty siitä, mistä aita on matalin: tarvittiin lisää kaappeja ja piste. Tunnelma on meluisa, ahdas ja laitosmainen. Hieman satsaamalla ja sisustamalla olisi pukkareista ehkä saatu paitsi kätevämmät, myös viihtyisämmät ja sympaattisemmat. Voisihan uimahallissa käynti olla elämyskin.

Yksi asia on onneksi ennallaan: toisen kerroksen kahvion legendaarinen munkkirinkilä maistuu edelleen uinnin jälkeen yhtä hyvältä.

 

Katja Pellikka

Uima-altaan liikennesäännöt

Suomea pidetään usein uimahallien luvattuna maana, mutta korkea uimahallitiheys ei valitettavasti aina näy vapaana allastilana ainakaan suosituimmissa uimahalleissa. Ruuhkaisessa uimahallissa uiminen vaatii myös kanssaharrastajien huomioonottamisen.  Siksipä onkin tärkeää kerrata uima-altaan liikennesäännöt.

Oikeanpuoleinen liikenne

Kuten autoillessa, uimaradoilla on voimassa oikeanpuoleinen liikenne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uimarin pitää pysyä radan oikeassa reunassa radan keskiviivan oikealla puolella. Ohituksissa voidaan hyödyntää vastaantulijan kaistaa, mikäli vastaantulijoita ei ole. Usein ruuhkissa vastaantulijoilta on kuitenkin vaikea välttyä, joten radalla uitaessa voidaan hyödyntää myös ns. keskikaistaa. Autoilusta poiketen, sellainen tilanne, jossa kolme uimaria olisi rinnakkain on sallittu.

Käännökset

Käännöksissa täytyy huomioida muutama erityissääntö. Jos odotat radan päädyssä tai pidät vaikkapa taukoa, silloin päädyn keskiosa täytyy pitää vapaana kääntyjiä varten. Radoilla uitaessa käännökset tulee tehdä keskellä, ellei rinnalle ole kerennyt ohittavaa uimaria. Tällöin käännös tehdään oikeassa reunassa ja ohittava uimari taas vasemmassa, jotta pääsee ensimmäisenä seuraavalle altaanvälille.

Erikoistilanteet

Perhosuintia pidetään monesti raskaimpana uintimuotona varsinkin kuntouimarin näkökulmasta. Tämän vuoksi perhosuimareita on hyvä kunnioittaa ainakin siten, että koittaa välttää lyömästä käsiään perhosuimariin. Lisäksi kahden perhosuimarin kohdatessa, väistämisvelvollinen kohdatessa on aina se, joka on aloittanut perhosuinnin viimeksi. Tällä tavoin  muistetaan väsyneempää uimaria.

Starttihyppyjen harjoittelu on yhtä sallittua kuin vaikkapa käännösten tai alkuliukujen. Hypätessä tulee kuitenkin väistää kaikkia muita uimareita, sillä onhan luonnollista että hyppäävän suurella vauhdilla voi saada varomattomasti toimiessa vahinkoja aikaiseksi.