Mikä on hyvä uintinopeus? - Uinti.info

Mikä on hyvä uintinopeus?

Mikä on hyvä uintinopeus kuntouimarille? Kuinka pitkälle pitäisi päästä tunnissa? Oikea uintinopeus tai matkavauhti riippuu monesta tekijästä – yksiselitteistä vastausta on siis vaikea antaa. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä sopivan uintivauhdin löytämiseen!

1. Uintinopeustaulukko

Oheisesta taulukosta saat suuntaa antavan käsityksen hyvästä uintinopeudesta. (jos katsot luurilla, kannattaa kääntää vaakatasoon)

TasoUitu matka tunnissa (m)Vauhti per 100m (syke max 150/min)Selitys
(Maailmanennätysvauhti)6000m1:00Jos maailman paras kilpauimari uisi tunnissa maksimimatkan, tulos olisi n. 6000m
Huippu-kilpauimarit4500-5000m1:12-1:20Kilpauimarit, joiden päälaji on pitkänmatkan uinti
Kilpauimarit3500-4500m1:20-1:43Tavanomainen kilpauimareiden matkauintinopeus
Kiitettävä3000-3500m1:43-2:00Esim. triathlonistit ja muut kovaa treenaavat kuntoilijat, joilla on hyvä tekniikka
Erittäin hyvä2600-3000m2:00-2:18Esim. Kuntoilijat, jotka pystyvät uimaan tunnin vapaauintia hyvällä tekniikalla
Hyvä2200-2600m2:18-2:44Hyvän kuntouimarin tavoitenopeus
Keskivertoa parempi2000-2200m2:44-3:00Tavoitetulos hetkeen aikaa säännöllisesti harjoitelleelle kuntoilijalle
Keskiverto1800-2000m3:00-3:20Suurin osa hallikävijöistä ui tätä vauhtia. Hyvä tulos iäkkäämmille harrastajille!
Satunnainen harrastelija1500-1800m3:20-4:00Hyvä tulos aloittelevalle keski-ikäiselle kuntoilijalle. Tästä on usein helppo parantaa!
Aloittelija1500<4:00

Uintinopeuden määritelmä on taulukossa sellainen, että tunnissa pitäisi pystyä menemään ko. matka kestävyysvauhtia, eli syke tulisi olla aivan maksimissaan n. 150 lyöntiä minuutissa (iästä riippuen toki) uinnin päätteeksi. Taulukko ei tietysti ota huomioon vaikkapa uintityylejä tai ikää – apuja tarkempaan nopeusmääritykseen löytyy alempaa!



2. Testaa uintinopeutesi!

Sama homma kuin juostessa, myös uintinopeuden voi testata cooperin testillä. Testissä uiskennellaan niin pitkälle kuin mahdollista 12 minuutin ajan. Vauhtia testissä pitäisi uskaltaa pitää sen verran, että syketaso lopussa on lähellä maksimisykettä. Tsekkaa tarkemmat läpivientiohjeet uintitestiohjeistamme

Linkin takaa löytyy myös ohjeet ns. puolen tunnin uintitestille, jota voi teoriassa yhtä hyvin käyttää työkaluna sopivan uintinopeuden määrittelemiseen. 12 minuutin sijasta testissä uidaan 30 minuuttia – muuta eroa uinticooperiin ei oikeastaan ole. Testi on kuitenkin ehkäpä sopivampi kilpauimariosastolle, joten suositus olisi ehkä tehdä ainakin ensimmäiset uintinopeustestaukset cooperin testillä.

Testitulos valmis, mitä sitten?

Pelkkä testitulos ei vielä kerro paljoakaan sopivasta matkauintinopeudesta. Seuraavan taulukon avulla voit muuntaa uinticooper-tuloksen keskimääräiseksi matkavauhdiksi:

Cooper-tulos (m)Cooper-keskivauhti/100mSuositeltu matkauintivauhti
2006:006:30-7:00
3004:004:25-4:50
4003:003:20-3:40
5002:242:40-2:50
6002:002:15-2:25
7001:431:55-2:00
8001:301:40-1:45
9001:201:30-1:35
10001:121:20-1:25

Matkavauhti on tässäkin sellainen, että tunnin yhtämittaisen matkauinnin jälkeen syke on enintään 150/min. Kannattaa huomioida, että taulukon näyttämä tulos on aina paras arvio – tulosta voi pitää hyvänä lähtökohtana, mutta uintinopeutta ja sykettä kannattaa aluksi tarkkailla – sopivan vauhdin löytämiseksi.

3. Apuvälineitä uintinopeuden seuraamiseen

Uintinopeutta on itseasiassa aika helppo seurata. Altaiden reunoilta löytyy lähes aina niin sanottuja allaskelloja, joissa pyörii neljä sekuntiviisaria 15 sekunnin intervallilla. Valitse vain sopivan värinen viisari ja seuraile kellosta väliaikoja esimerkiksi sadan metrin välein.

Allaskello uintinopeuden seuraamiseen (lähde: http://www.sportclox.com/Pace-Clocks-Mains-240v-110v-12v/Round-Cased-Pace-Training-Clocks”)

Allaskellon avulla on myös helppo määrittää syketaso. Riittävän tarkan tuloksen saa kun lasket sydämenlyöntien määrän vaikkapa kymmenessä sekunnissa ja kerrot saadun tuloksen kuudella. Uintinopeus on lähellä sopivaa matkauintinopeutta, kun syketaso on tällä tavalla määritettynä 20-24 lyöntiä / 10 sekuntia (eli 120-144 l / min). Tätä mittaustapaa käytettäessa kannattaa aloittaa laskeminen nollasta. Laskennan helpottamiseksi kannattaa mitata sykettä kaulavaltimolta – hengästyneenä ranteesta voi olla vaikeaa saada syketuntumaa.

Vaihtoehtona allaskellolle on erilaisia älykelloja ja mittareita. Vedenkestäviäkin ja jopa uintimatkaa mittaaviakin löytyy nykyään hyvin! Jätetään kuitenkin älykellojen tarkempi tarkastelu seuraaville artikkeleille.

Sykettä voi periaatteessa seurata vaikka jokaisen satasen välissä. Hyvä tapa on pilkkoa uintiharjoitus esimerkiksi 400 metrin pätkiin, vaikkapa 5x400m, jolloin kymmenen sekunnin sykemittaus mahtuu hyvin vetojen väliseen taukoon.



4. Uintilajit ja tekniikka vaikuttavat

Kilpauinnissa uitava laji vaikuttaa huomattavasti uintinopeuteen. Vapaauimarit uivat jopa 25% nopeammin kuin hitaimman lajin, eli rintauinnin menijät. Perhos- ja selkäuinti sijoittuvat nopeudessa näiden kahden välimaastoon suurin piirtein yhtä nopeina uintimuotoina.

Kuntouinnissa lajien väliset erot eivät ole niin merkittäviä. Rintauinti on useimmiten parhaiten hanskassa kuntoilijalla, joten varsinkin pidemmän matkan uiminen on helpompaa rinulilla. Vapaauintiin tosin saa helposti potkua, kunhan opettelee perustekniikan hyvin – silloin siitä tulee lähes itsestään nopein etenemistapa kuntouimarillekin.

Uintitekniikkaa harjoittelemalla nopeus paranee!

Uintinopeudesta puhuttessa uintitekniikan opiskelu käännöksineen ja liukuineen avittaa jopa enemmän kuin kestävyyden ja voiman harjoittelu. Tekniikkavinkkejä saat vaikkapa uintitekniikka-osiosta!



Julkaistu kohteessa Uintiharjoitus Merkitty: , , , ,

Ota meidät seurantaan!

Pysyt kärryillä uudesta sisällöstä!

Tee itsellesi harjoitusohjelma!

Kokeile treenigeneraattoria